Lajien uhanalaisuuden alueellinen arviointi 2020

Taustaa

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteerien ja ohjeiden mukaan eliölajien uhanalaisuutta (häviämisriskiä) voidaan arvioida globaalisti, maanosittain, valtioittain tai muita aluejakoja käyttäen. Suomessa on tehty Suomen valtion alueen ns. valtakunnallinen arviointi viimeksi vuonna 2019 ja seuraavana vuonna kansallisesti soveltaen joidenkin eliöryhmien arviointi tarkemmalla aluejaolla. Aluejakona on käytetty uhanalaisuusarviointiin räätälöityjä metsäkasvillisuusvyöhykkeitä ja niiden 11 osa-aluetta.

Arvioinnin tekivät kyseisten eliöryhmien asiantuntijatyöryhmät. Tulokset tarkastettiin ja hyväksyttiin ympäristöministeriön vetämässä ohjausryhmässä (Lajien uhanalaisuuden arviointia ja seurantaa edistävä pysyvä ohjausryhmä LAUHA). Alueellisen arvioinnin tulokset löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta (ymparisto.fi/punainenlista) ja tuloksista voi tehdä hakuja Punaisen kirjan verkkopalvelussa (punainenkirja.laji.fi)

Arvioinnin periaatteet

Suomen sisäiseen alueelliseen arviointiin ei ole tehty tarkkaa ohjeistusta ja kriteerejä eikä arviointia voi tehdä näin pienille alueille tiukasti IUCN:n kriteerien mukaisesti. Arvioinnissa on käytetty IUCN:n periaatteita, mutta suuntaa antavasti ja kansallisesti soveltaen sekä lajiasiantuntijoiden näkemystä hyödyntäen. Mitä pienempi tarkasteltava alue on, sitä helpommin kriteerien levinneisyys- tai esiintymisalueeseen tai lisääntymiskykyisten yksilöiden määrään perustuvat raja-arvot täyttyvät yleisemmilläkin lajeilla. IUCN:n ohjeiden mukaisen, ympäröiviltä alueilta saatavaan täydennykseen perustuvan ns. naapurivaikutuksen merkitys luokituksessa kasvaa tarkasteltavan alueen pienentyessä. Monissa tapauksissa uhanalaisuuden kriteerit täyttävän lajin luokka alenee alueen ulkopuolelta tulevan täydennyksen perusteella niin, että laji putoaa pois alueellisesti uhanalaisten luettelosta.

Levinneisyysrajan tuntumassa laji saatetaan helposti luokitella alueellisesti uhanalaiseksi. Jos laji on esimerkiksi tavattu jollakin alueella ainoastaan hyvin lähellä alueen rajaa ja esiintyminen liittyy kiinteästi naapurialueen yhtenäiseen levinneisyysalueeseen, voidaan se jättää ko. alueella arvioimatta uhanalaiseksi.

Tavoitteena on löytää mahdolliset alueet, joilla lajin uhanalaistuminen on jo edennyt, vaikka laji ei koko maan tasolla olisikaan uhanalainen. Arviointia voidaan käyttää mm. apuna suojelutyön suunnittelussa ja alueellisten toimien priorisoinnissa. Luokituksella ei ole lakisääteisiä vaikutuksia.

Alueellisen arvioinnin toteutus

Kansallisesti on sovittu, että alueellisessa arvioinnissa ovat mukana ainoastaan valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT) ja elinvoimaiset (LC) lajit. Valtakunnallisesti uhanalaisten (luokat CR, EN, VU) tai hävinneiden (RE) lajien uhanalaisuutta ei arvioida erikseen aluekohtaisesti, koska ne ovat uhanalaisia tai hävinneitä automaattisesti kaikilla alueilla. Alueellinen arviointi tehtiin käytettävän tiedon, eliöryhmien erilaisuuden ja resurssien rajallisuuden vuoksi vain osalle eliöryhmistä eli sammalille, putkilokasveille, sienille, jäkälille, perhosille ja linnuille. Ohjeen mukaan arviointi tehdään koko eliöryhmälle, ei yksittäisille lajeille. Arvioitavat lajit eivät voi olla alueellisesti uhanalaisia (RT) kaikilla esiintymisalueillaan, koska se olisi ristiriidassa sen kanssa, että niiden valtakunnallinen luokka on joko NT tai LC.

Alueellisessa arvioinnissa sovelletaan IUCN:n luokitusta niin, että uhanalaisten lajien luokkia on kolmen sijaan vain yksi, alueellisesti uhanalaiset (RT, regionally threatened). Silmälläpidettävien (NT) tai puutteellisesti tunnettujen (DD) luokat eivät ole käytössä. Arvioinnin dokumentoinnissa on käytetty RT:n lisäksi myös muita merkintöjä, jotka kertovat etenkin lajin esiintymistilanteesta alueella (ks. selitteet).

Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin 2020 tulokset

Alueellisesti uhanalaisten lajien tuloksissa esitetään vain ne arvioidut lajit, jotka ovat yhdellä tai useammalla alueella alueellisesti uhanalaisia (RT). Yhteensä alueellisesti uhanalaisia (RT) lajeja on 1 256.

Arvioinnin tuloksista voi tehdä hakuja Punaisen kirjan verkkopalvelussa. Taulukkomuotoinen kooste kaikista alueellisesti uhanalaisista lajeista merkintöineen löytyy Julkaisut ja lataukset-osiosta sekä ympäristöhallinnon verkkosivuilta (ymparisto.fi). Tulosaineistoon on liitetty myös tiedot lajien ensisijaisesta elinympäristöstä (jotka on koottu jo valtakunnallisen uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä), valtakunnallinen uhanalaisuusluokka, lajin tunniste sekä eliöryhmä, johon laji kuuluu. Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä ei koottu tietoja käytetyistä luokittelukriteereistä eikä uhkista.

Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin tuottaman aineiston viittausohje

Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus (2021). Suomen lajien alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020: tiedostolataus. Ladattu osoitteesta https://punainenkirja.laji.fi/publications dd.mm.yyyy.

Selitteet

Alueellisen arvioinnin dokumentoinnissa käytetyt lajikohtaiset merkinnät lajin tilasta alueella

x = laji esiintyy alueella

RT = laji on alueella uhanalainen

RE = laji on hävinnyt alueelta

p = laji saattaa esiintyä alueella, mutta se on epävarmaa

– = lajin ei esiinny alueella (lajista ei ole havaintoja alueelta)

NA = laji on jätetty arvioimatta (satunnainen tai ei esiinny alueella luontaisesti tai vakiintumaton uusi laji alueella)

Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin tulostaulukon sarakkeet

Eliöryhmä 1 = ylemmän tason eliöryhmä, johon laji kuuluu

Eliöryhmä 2 = alemman tason eliöryhmä, johon laji kuuluu

Tunniste = yksilöllinen, laji- tai alalajikohtainen pysyvä numerotunniste (Lähde: Suomen lajitietokeskuksen taksonitietokanta).

Tieteellinen nimi 2018 = lajista (taksonista) kesällä 2018 käytössä ollut tieteellinen nimi, joka vastaa Punaisessa kirjassa 2019 julkaistua tai arvioinnissa käytettyä nimeä (Lähde: Suomen lajitietokeskuksen taksonitietokanta, kesä 2018)

Lajinimi suomeksi 2018 = lajista (taksonista) kesällä 2018 käytössä ollut suomenkielinen nimi, joka osin* vastaa Punaisessa kirjassa 2019 julkaistua tai arvioinnissa käytettyä nimeä (Lähde: Suomen lajitietokeskuksen taksonitietokanta, kesä 2018)

Art på svenska 2018 = lajista (taksonista) kesällä 2018 käytössä ollut ruotsinkielinen nimi, joka osin* vastaa Punaisessa kirjassa 2019 julkaistua tai arvioinnissa käytettyä nimeä (Lähde: Suomen lajitietokeskuksen taksonitietokanta, kesä 2018)

Tieteellinen nimi 2021 = lajin (taksonin) tieteellinen nimi Suomen lajitietokeskuksen nimistötietokannassa tammikuussa 2021; joidenkin lajien nimiin on tullut muutoksia Punaisen kirjan 2019 julkaisemisen jälkeen.

Lajinimi suomeksi 2021 = lajin (taksonin) suomenkielinen nimi Suomen lajitietokeskuksen taksonitietokannassa tammikuussa 2021; joidenkin lajien nimiin on tullut muutoksia Punaisen kirjan 2019 julkaisemisen jälkeen.

Art på svenska 2021 = lajin (taksonin) tieteellinen nimi Suomen lajitietokeskuksen taksonitietokannassa tammikuussa 2021; joidenkin lajien nimiin on tullut muutoksia Punaisen kirjan 2019 julkaisemisen jälkeen.

Alueet 1a – 4d = alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetyt metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueet sekä lajin tilanne alueella (ks. merkkien selitykset; ks. kartta aluejaosta)

Uhanalaisuusluokka = lajin valtakunnallinen uhanalaisuusluokka 2019 arvioinnissa (mukana vain lajit luokissa LC= elinvoimainen, NT= silmälläpidettävä) (Lähde: Punainen kirja 2019)

Ensisijainen elinympäristö = valtakunnallisen uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä määritelty lajin ensisijaisesti käyttämä elinympäristö luokkalyhenteenä; lyhenteet on avattu Punaisen kirjan selitteissä. (Lähde: Punainen kirja 2019)

Elinympäristön pääluokka = Ensisijainen elinympäristö pääluokan mukaan esitettynä

M= metsä
S= suo
V= vesi
R= ranta
K= kivikot ja kalliot
T= tunturipaljakat
I= kulttuuriympäristöt (Lähde: Punainen kirja 2019)

*) Painettuun Punaiseen kirjaan on lisätty joitakin suomen- ja ruotsinkielisiä lajinimiä, jotka puuttuivat 2018 nimistötietokannasta ja tämän taulukon ko. sarakkeesta.